Category

Ajankohtaista

Tanhuvaaran Säätiö sr:n hallintoneuvoston syyskokouksen henkilövalinnat

By | Ajankohtaista | No Comments

Tanhuvaaran Säätiö sr:n hallintoneuvoston syyskokous pidettiin maanantaina 18.11.2019 Tanhuvaarassa. Kokouksessa tehtiin henkilövalintoja, jotka astuvat voimaan 1.1.2020.

 

HALLITUS

Säätiön sääntöjen muututtua hallitukseen voi nykyisin kuulua neljä-kuusi henkilöä. Nimeämistoimikunnan (pj. Kari Schemeikka, vpj. Jouni Backman, Riikka Juntunen, sihteeri Erkki Kauppinen) esityksen mukaisesti hallituksen koko on vuonna 2020 kuusi jäsentä.

Hallituksessa jatkavat liikuntaneuvos Heino Lipsanen (toimikausi 2019-2020) ja kunnanjohtaja Mervi Simoska (toimikausi 2019-2020). Erovuorossa olivat Heikki Hämäläinen ja Janne Rönnbäck.

Nimeämistoimikunnan esityksen mukaisesti hallituksen jäseniksi valittiin erovuoroisista toimitusjohtaja, kauppaneuvos Heikki Hämäläinen sekä uusina asianajaja Antti Vainio, yrittäjä, toimitusjohtaja Jyrki Seppä ja Savonlinnan kaupungin edustajana kh:n jäsen Sanna Metsälä. Sääntöjen mukaan vuosittain on oltava erovuorossa kaksi-kolme jäsentä, joten neljästä valitusta hallituksen jäsenestä yksi arvottiin yhdeksi vuodeksi (2020). Kolmen muun toimikausi on 2020-2021. Yhden vuoden toimikausi arvottiin Antti Vainiolle.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuoden 2020 ensimmäisessä kokouksessaan.

Tanhuvaaran Säätiö sr:n hallitus 2020
Heikki Hämäläinen (2020-2021)
Heino Lipsanen (2019-2020)
Mervi Simoska (2019-2020)
Antti Vainio (2020)
Jyrki Seppä (2020-2021)
Sanna Metsälä (2020-2021)
Esittelijät: tj./rehtori Erkki Kauppinen ja controller Anu Häkkinen.

HALLINTONEUVOSTO

Hallintoneuvoston jäsenmäärä voi sääntöjen mukaan olla 12-20 (+ varajäsenet). Nyt hallintoneuvoston jäsenmäärä on ollut 16 (+16).
Nimeämistoimikunnan esityksen mukaisesti hallintoneuvoston jäsenmäärä vuonna 2020 on 20 (+20) henkilöä.

Nimeämistoimikunnan esityksen mukaisesti tehtiin seuraavat päätökset:
Hallintoneuvostossa jatkavat erovuoroisista Jouni Backman (varajäsen Kirsi Torikka) ja Lenita Toivakka (Pirkko Valtola).
Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin uimari Hanna-Maria Seppälä (taitoluistelija Laura Lepistö), maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (maakuntaliiton viestintäpäällikkö Taina Saahko), Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen (Palloliiton aluepäällikkö Janne Pieviläinen), Savonlinnan Riennon valmennuspäällikkö Joni Jäntti (Savonlinnan Riennon pj. Teuvo Jäntti), Etelä-Savon Liikunnan aluejohtaja Mari Makkonen (Etelä-Savon Liikunnan projektipäällikkö Teemu Ripatti), XAMK:n toimitusjohtaja/rehtori Heikki Saastamoinen (XAMK:n kehitysjohtaja Kalevi Niemi), Pesäpalloliiton vpj. Rauno Airas (Pesäpalloliiton aluepäällikkö Pirjo Mäkelä) ja SaPKon pj. Vesa Kutvonen (SaPKon tj. Petri Karppanen).
Anne Lanteen uudeksi varajäseneksi tehtävästään luopuvan Marko Lepän paikalle valittiin everstiluutnantti evp. Mikko Taussi ja varsinaiseksi jäseneksi valitun Mari Makkosen paikalle Arto Seppälän varajäseneksi opettaja Hannu Korhonen.

Tanhuvaaran Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Kari Schemeikka ja varapuheenjohtajaksi Riikka Juntunen.

Tanhuvaaran Säätiö sr:n hallintoneuvosto 2020
Pj. Kari Schemeikka (Lasse Heiskanen)
Vpj. Riikka Juntunen (Aija Saari)
Anne Lantee (Mikko Taussi)
Outi Wuorenheimo (Janne Korhonen)
Arto Seppälä (Hannu Korhonen)
Toni Roponen (Arto Tilaeus)
Lenita Toivakka (Pirkko Valtola)
Ulla-Maija Paavilainen (Liisa Saarinen)
Risto Kovanen (Tapio Niskanen)
Janne Laine (Hannu Kurki)
Pertti Kulluvaara (Jari Lankinen)
Jouni Backman (Kirsi Torikka)
Hanna-Maria Seppälä (Laura Lepistö)
Pentti Mäkinen (Taina Saahko)
Tero Auvinen (Janne Pieviläinen)
Joni Jäntti (Teuvo Jäntti)
Heikki Saastamoinen (Kalevi Niemi)
Mari Makkonen (Teemu Ripatti)
Rauno Airas (Pirjo Mäkelä)
Vesa Kutvonen (Petri Karppanen)
Esittelijät: tj./rehtori Erkki Kauppinen ja controller Anu Häkkinen.

Tanhuvaaran ensilumenlatu avataan 9.11. klo 8.00

By | Ajankohtaista | No Comments

Tanhuvaaran ja Savonlinnan kaupungin yhteinen ensilumenlatu avataan lauantaina 9. marraskuuta.
Kolmatta kertaa toteutettavan ensilumenladun pituus on 0,8 kilometriä.

Latu on avoinna päivittäin klo 8.00 – 21.00. Kertalippuja, kausikortteja ja perhekausikortteja voi ostaa Tanhuvaara Sport Resortin vastaanotosta maanantaista lauantaihin klo 20.30:een ja sunnuntaisin klo 18.30:een asti.

Ensilumenladun kertamaksu on 7 €.
Kausikortti maksaa avaamispäivää edeltävään päivään saakka 50 €, avaamispäivänä ja sen jälkeen 70 €.

Lisätietoja ladusta ja lippuvaihtoehdoista

Tanhuvaara Spahan ja ensilumenladulle pääsee jatkossa ilmaiseksi Savonlinnassa – kausikortteja voi lainata kirjastosta.

By | Ajankohtaista | No Comments

Savonlinnan pääkirjastoon Joeliin tulee lainattavaksi neljä kausikorttia Spahan sekä kaksi kausikorttia marraskuun 9. päivä avattavalle ensilumenladulle. Kausikortteja voi lainata kirjastokortilla, ja niiden laina-aika on yksi viikko (Spa) tai kolme päivää (ensilumenlatu). Kausikorttia käytettäessä on lainakuitin oltava mukana.

Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus liikuntapalveluihin mahdollisimman monelle ja tuottaa näin hyvää mieltä kaupunkilaisille.

– Haluamme Tanhuvaarassa omalta osaltamme tuoda iloa ja valoa myös niiden kaupunkilaisten arkeen, joilla on taloudellisesti tiukkaa. Toivon, että kausikortit toisivat iloa joillekin, joilla ei muuten ole mahdollisuutta syystä tai toisesta ostaa lippua näihin liikunnallisiin palveluihin, Tanhuvaaran toimitusjohtaja ja rehtori Erkki Kauppinen sanoo.

– On hienoa, että myös liikuntapalvelut näkevät kirjaston mahdollisena yhteistyökumppanina. Lainattavat kausikortit edistävät kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja tämän kaltainen yhteistyö sopii kirjaston toimintaan hyvin, toteaa kulttuurijohtaja Outi Rantasuo.

Kortit ovat lainattavissa Savonlinnan pääkirjastosta torstaista 7.11. alkaen. Kortteja voi lainata ja palauttaa ainoastaan asiakaspalveluaikana.

Lainattavia kausikortteja on tänä syksynä otettu käyttöön muissakin kaupungeissa, mutta tähän asti tiettävästi pelkästään urheiluseurojen toimesta. Koripalloseura Helsinki Seagulls oli ensimmäinen seura, jonka kausikortteja voi lainata kirjastosta. Seuran kausikortteja on voinut lainata Töölön kirjastosta lokakuun alusta saakka. Sen jälkeen esimerkkiä ovat seuranneet ainakin Salibandyliigaa pelaava TPS Salibandy, jääkiekon SM-liigassa pelaavat Mikkelin Jukurit ja Porin Ässät sekä kouvolalaiset koripalloilun pääsarjassa pelaavat Kouvot ja Kouvottaret.

 

Nimikkohallin saanut Tuukka Rask vieraili Tanhuvaarassa

By | Ajankohtaista | No Comments

”Onhan tämä aika paljon Kiinaa lähempänä”

 

Nimikkohallin saanut Tuukka Rask näkisi Bruinsin mielellään leirillä Tanhuvaarassa.

 

Ensi viikolla takaisin rapakon taakse suuntaava Tuukka Rask myhäili maanantaina tyytyväisenä Tanhuvaaran Urheiluopiston jäähallin edustalla.
Savonlinnalaislähtöinen kiekkomaalivahti sai nimensä urheiluopiston jäähallin seinään. Jatkossa Tanhuvaarassa kiekkoillaan ja luistellaan Tuukka Rask Arenassa.
– Savonlinnasta on kaikki oppi saatu ja onhan tämä erittäin hieno kunnianosoitus. Kun halli 20 vuotta sitten avattiin, en uskonut, että vielä jokin päivä Monrepos Arena kantaisi nimeäni, Rask muisteli.
Bostonissa jo 12 kautta kiekkoja torjunut Rask näkisi Bruinsin mielellään leirillä Tanhuvaarassa.
– Onhan tämä aika paljon Kiinaa lähempänä ja olemme sielläkin leireilleet. Ja onhan täällä puitteet paremmat. Jos NHL-kausi alkaa joskus Helsingistä, niin mukavaahan tänne olisi muutaman päivän leirille tulla, Rask totesi.
Tanhuvaaran Urheiluopiston toimitusjohtaja/rehtori Erkki Kauppinen heitti, että Bruinsin vaatimuksiin taitaa kuulua viiden tähden hotelli.
– Mutta nythän ministerin kanssa yhteistyössä voitaisiin se Tanhuvaaraan rakentaa, Kauppinen hauskuutti ja viittasi tällä viikolla aloittavaan savonlinnalaislähtöiseen tiede- ja kulttuuriministeriin Hanna Kososeen.

Kaikki energia säästetty uuteen kauteen

Raskin kesä on mennyt enimmäkseen akkuja lataillessa. Lähes juhannukseen venynyt ja kirvelevään tappioon ratkaisevassa seitsemännessä Stanley Cupin finaaliottelussa päättynyt kausi vaati veronsa.
– Juhannukseksi ennätin Suomeen. 3-4 viikkoon ei harjoittelu paljoa huvittanut. Kroppa ja pääkoppa vaativat lepoa, Rask myöntää.
Kesä on ollut kuitenkin kiireinen, vaikka maalivahdin varusteet Rask jättikin suosiolla Bostoniin.
– Pikkuhiljaa sitä alettiin tauon jälkeen treenaamaan. Kavereita ja tuttuja on tullut paljon tavattua. Auton penkki ja lentokentät ovat tulleet tutuiksi.
– Mökilläkin olemme viettäneet perheen kanssa aikaa. Kaiken energian olen säästänyt siihen, kun ensi viikolla palataan takaisin ja aloitetaan valmistautuminen uuteen kauteen, kahden lapsen isä kertoo.

 

Tuukka Rask ja hallissa harjoittelemassa olleet SaPKon juniorit.

Kaksi vuotta sopimusta jäljellä

32-vuotiaan Raskin sopimusta Boston Bruinsin kanssa on vielä kaksi kautta jäljellä. Rask ei näe mahdottomana, että ura Bruinsissa jatkuisi nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeenkin.
– Terveenä jos saan pelata, niin mielelläni pelaisin niin kauan kuin tämä on kivaa. Sitten kun alkaa maistumaan puulta eikä halua ole enää kehittyä, niin sitten on varmaan parempi lopettaa. Ja kai se on pelattava, jos noin paljon tarjotaan, Rask naurahtaa.
Uudesta NHL-kaudesta Rask odottaa jälleen pitkää. Bruinsin kokoonpano ei ole kokenut suurempia muutoksia ja mahdollisuudet Stanley Cupin voittamiseen on yhtä lailla kuin menneellä kaudella.
– En ole itse asiassa kovin tarkkaan edes seurannut, millaisia muutoksia on tullut, mutta meillä ei tietääkseni suurempia. Kausi on pitkä ja kaikilla mahdollisuuksia, kaudella 2010-2011 Tim Thomasin kakkosmaalivahtina torjunut ja ykkösmaalivahtina ensimmäistä Stanley Cup-sormustaan himoitseva Rask muistuttaa.

 

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi tällä viikolla tehtävässään aloittava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Lihashuollon merkitys korostuu

Raskin urakkaa Bruinsin tolppien välissä helpotti viime kaudella merkittävästi vastuun jakaminen runkosarjassa tasaisesti Jaroslav Halakin kanssa.
Rask korostaa, että lihashuollon merkitys on yhä suuremmassa roolissa, vaikka esimerkiksi hierontaa ei mies juurikaan käytä.
– Ei tässä enää nuoremmaksi muututa. Onhan tässä 50-60-vuotiaan lonkat, mutta suuremmilta loukkaantumisilta olen onneksi uran aikana välttynyt.
Rask ei lähde veikkailemaan, kuinka pitkään uraa on vielä jäljellä. Yhdestä asiasta hänellä on kuitenkin selvä näkemys.
– Meillä on kaksi pientä tyttöä, joiden koulut ovat kohta alkamassa. Emmeköhän Bostoniin ole jäämässä urani jälkeenkin, kaupungissa muutenkin erittäin hyvin viihtyvä Rask vakuuttaa.

Joni Jäntti

Jäähallimme nimi muuttuu Tuukka Rask Arenaksi

By | Ajankohtaista | No Comments

Tanhuvaaran jäähallista tulee Tuukka Rask Arena

Savonlinnassa sijaitsevan Tanhuvaaran Urheiluopiston jäähallista tulee Tuukka Rask Arena. Tähän asti Monrepos Arenana tunnetun jäähallin nimen muutoksella Tanhuvaara haluaa muistaa ja kunnioittaa savonlinnalaislähtöisen jääkiekkomaalivahdin jo tähän asti upeaa uraa niin NHL:ssä kuin Suomen maajoukkueessakin.

Koko NHL-uransa Boston Bruinsia edustanut Rask, 32, on voittanut kerran Stanley Cupin ja pelannut lisäksi kahdesti finaaleissa. Viimeksi näin tapahtui päättyneellä kaudella, kun Bruins hävisi ratkaisevassa seitsemännessä finaaliottelussa St. Louis Bluesille.
Rask on valittu kertaalleen vuonna 2013 NHL:n parhaaksi maalivahdiksi ja tästä ansiosta hänet palkittiin ns. Vezina Trophyllä. Hän pelasi myös nyt upean NHL-kauden ja oli viimeiseen asti ehdolla koko pudotuspelisarjan parhaaksi pelaajaksi eli ns. Conn Smythe –palkinnon voittajaksi. Kukaan suomalainen ei ole kyseistä titteliä vielä saanut.

Juhlatapahtuma Tanhuvaarassa maanantaina 5. elokuuta

Nimenmuutos tapahtuu maanantaina 5. elokuuta klo 12.00 Tanhuvaarassa järjestettävässä tilaisuudessa. Paikalla ovat mm. Tuukka Rask, elokuussa työnsä aloittava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sekä Tanhuvaaran ja Savonlinnan kaupungin edustajat. Tilaisuus on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Lisätietoja
Toimitusjohtaja/rehtori Erkki Kauppinen, Tanhuvaara
+358 44 5755 720
erkki.kauppinen@tanhuvaara.fi

Tanhuvaaran vaikutukset maakunnalle ovat merkittävät – Helsingin Yliopiston tutkimus

By | Ajankohtaista | No Comments

Tanhuvaaran Urheiluopisto jättää maakuntaan yli kahdeksan miljoonaa euroa — Tuoreen tutkimuksen mukaan urheiluopistoilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus

Vaikutukset ovat moninaiset, eikä kaikkkea voida edes mitata. Opistot vaikuttavat osaltaan esimerkiksi imagoon ja palveluja käyttävien terveydentilaan.

Suomen urheiluopistojen toiminnalla on selkeä positiivinen vaikutus sijaintimaakuntiensa talouteen ja työllisyyteen.

Urheiluopistot edistävät maakuntien taloutta yhteensä noin 226 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon myös kerrannaisvaikutukset. Valtionavustusten kokonaismäärä urheiluopistoille on viime vuosina ollut hieman alle 40 miljoonaa euroa.

Urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat siis noin kuusinkertaiset valtionavustuksiin nähden. Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jonka päärahoittajana toimi Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vaikutukset ovat moninaiset

Myös Tanhuvaaran urheiluopistolla on huomattavat aluetaloudelliset vaikutukset. Opiston vaikutus Etelä-Savon bruttokansantuotteeseen on selvityksen mukaan 8,1 miljoonaa euroa ja yksityiseen kulutukseen 3,2 miljoonaa euroa.

Tanhuvaaran urheiluopiston työllisyysvaikutus on 81 henkilötyövuotta.

Maakunnan työtuloja Tanhuvaaran urheiluopisto lisää kolmen miljoonan euron verran. Opiston aikaansaama osuus Etelä-Savossa maksetuista kunnallisveroista 0,6 miljoonaa euroa.

Myös majoitus ja rakentaminen hyötyvät

Urheiluopistot edistävät sijaintimaakuntiensa taloutta 1,4–2,1 kertaisesti liikevaihtoonsa nähden, kun laskelmissa otetaan huomioon myös kerrannaisvaikutukset.

— Työllisyysvaikutuksetkin kohdistuvat urheiluopistojen toimintaa laajemmin eri aloille. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta, kaupan ala sekä rakentaminen hyötyvät urheiluopistojen omien toimialojen kuten koulutuksen lisäksi, kertoo tutkija Susanna Kujala Ruralia-instituutista.

Tanhuvaarassa työllisyysvaikutukset ovat keskittyneet ennen muuta koulutuksen alalle. Opisto työllistää jonkin verran myös terveys- ja sosiaalipalveluita sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa.

Työllistävyys kertoo myös opistojen painopisteistä ja investoinneista. Osa opistoista työllistää esimerkiksi taide-, viihde- ja virkistystoiminnan, kaupan ja rakentamisen ammattilaisia.

Imago kasvaa ja sairaanhoitokulut pienenevät

Raportin tekijät olettavat, että urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti raportissa esitettyjä suuremmat, koska kaikkia urheiluopistojen vaikutuksia ei voitu määrällisesti mitata ja siten huomioida tarkastelussa.

Urheiluopistot vaikuttavat toiminnallaan myös alueen imagoon ja houkuttelevuuteen. Ne edistävät liikuntaa ja hyvinvointia, ja vaikuttavat tätä kautta ihmisten terveyteen, joka puolestaan vaikuttaa aluetalouteen sairaanhoitokulujen pienenemisenä.

Itä-Savo 29.3.2019
Tiina Kukkonen

Linkki Itä-Savon artikkeliin >>

 

KURSSIT, LEIRIT & AKTIIVILOMAT